Jenni Ramstedt
Jotain yhteistä
Sun lähellä
etsin jotain yhteistä,
jotain, mihin tarttua.
Sanottavaa edes —
lauseet jää kitalakeen kiinni.
Et tiedä,
että tykkäämme samoista bändeistä,
vaatteista ja kirjoista.
Jos voisimme olla ystäviä,
voisin näyttää sen:
olemme samasta puusta veistetty.
Suru kihelmöi ihon alla,
kun alkaa taas siltä näyttämään,
että yksin
mä jään.
Onko tämä muille helpompaa?
Kun näitä ystävyyden sääntöjä,
multa jatkuvasti salataan
Tulisipa vastaan joku,
joka osoittaisi,
etten ole sittenkään niin kovin erilainen.
Sisällä sykkii kuitenkin
täysin samanlainen
särkynyt sydän
kuin kaikilla muillakin.
