Avainsana: politiikka

Julkaistu

Asunnottomuus on lisääntynyt Suomessa ‒ ”Arvot kovenee”, sanoo järjestön ohjaaja

Vuonna 2024 yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Kansainvälisesti Suomi on ollut malliesimerkki kodittomuuden vähentämisestä, mutta jotain on muuttunut. ViaDia Pirkanmaan Kadulta kotiin -hankkeen ohjaaja Kirsi Ohvo kertoo, miltä kodittomuuden tilanne näyttää järjestötyön silmin.

Tilda Enne

KODITTOMUUDEN ennaltaehkäisyn ja poistamisen vastuu kuuluu kunnille ja hyvinvointialueille, mutta ViaDian Kadulta kotiin -hankkeen ohjaaja Kirsi Ohvo kertoo, että järjestöille jää paljon työtä kodittomien auttamiseksi.

”Erityisesti pitkäaikaiskodittomana on paljon henkilöitä, jotka eivät istu järjestelmän vaatimiin malleihin. Esimerkiksi, jos ei mene sovittuihin tapaamisiin tai on ongelmia pitää kiinni joistain sovituista asioista, voi pudota systeemin ulkopuolelle ja siinä järjestöjen työ on todella tärkeää”, Ohvo sanoo.

ViaDia Pirkanmaa ry on vuonna 2013 perustettu diakoniajärjestö, jonka asiakaskuntaan kuuluu vankilasta asunnottomaksi vapautuneita, kunnallisten palveluiden ulkopuolelle pudonneita henkilöitä ja pitkäaikaisia asunnottomia. ViaDia tekee auttamistyötä laajemminkin, mutta juuri asunnottomuuden tukea he toteuttavat Stea-rahoitteisen Kadulta Kotiin -hankkeen puitteissa.

Järjestö lähestyy kodittomuutta asunto ensin -periaatteella, eli vaikka kyseessä olisi moniongelmainen tilanne, missä koditon kaipaisi päihdekuntoutusta, mielenterveyden ja työllisyyden tukea, kaikki lähtee siitä, että ensin on oltava koti.

Vaikka lisääntynyt kodittomuus onkin tuonut lisää avuntarvitsijoita, ViaDialla ei ole antaa enempää asuntoja kuin aikaisemminkaan. ”Meillä on aina se tilanne, että hakemuksia tulee paljon enemmän, mitä meillä on resursseja antaa”, kertoo Ohvo. Tänä vuonna ViaDialla on tarjolla noin 20 asuntoa.

Kirsi Ohvo ViaDian toimistossa Tampereella.
Mikä on muuttunut?

Ohvon mielestä yhteikunnalliset muutokset sekä maailman tilanne vaikuttavat niin taloudellisesti kuin poliittisestikin tarjolla olevien asuntojen määrään ja taloyhtiöiden asenteisiin asukkaista. Hänen mielestään taloudellisesti epävakaina aikoina monille tulee suurempi tarve turvata oma omaisuutensa. ”Kyllä se vaikuttaa asenteisiin ja aiheuttaa sellaista, että arvot kovenee.”

Ohvo kertoo, että myös asuntojen haltuunotot ovat lisääntyneet: ”Se taitaa olla helpompi prosessi byrkoraattisesti kuin häätö.” Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, että elämänsä suuntaa kääntävät asukkaat saisivat olla rauhallisessa ympäristössä, vaikka se aiheuttaisikin kulttuurisia yhteen törmäyksiä.

”Jos naapurustossa ei ole häiriökäyttäytymistä tai esimerkiksi päihteitä tarjolla, se helpottaa asiakkaidemme eteenpäin pääsemistä elämässä. Mutta esimerkiksi keskustan arvokiinteitöissä ei ole välttämättä totuttu siihen, että talossa asuu päihteistä toipuvia ja ihmisiä, jotka ovat asuneet teltoissa ja parkkihalleissa. Heillä on hyvin erilaiset elämäntavat.”

Suurimmalla osalla ViaDian asukkaista luottotiedot eivät ole kunnossa ja Ohvon mukaan tästä on alkanut tulla suurempi este asunnon saannille kuin aikaisemmin. Ennen ViaDian asumislausunnolla ja Kelan tuella sai helpommin aikaiseksi vuokrasopimuksia. ”Tässäkin asenteet ovat selvästi muuttuneet”, Ohvo sanoo.

”Jos kaikki muuttuu elämässä turvattomaksi, on paljon vaikeampaa pitää paketti kasassa”

”Osa asiakkaistamme on mennyt hyvin eteenpäin elämässä, mennyt opiskelemaan tai töihin. Yksikin ihminen on iso voitto. Yhteiskunnallisestikin se on iso asia, sillä moniongelmaiosuus ajaa myös rikollisuuteen ja vankila on yhteiskunnallisesti kallista.”

Siksi Ohvon mielestä onkin huolestuttavaa, että monista ennaltaehkäisevän tuen muodoista on leikattu raskaasti. Kolmannen sektorin järjestöiltä on leikattu tukia ja myös ihmisten tukien leikkaaminen aiheuttaa taloudellista turvattomuutta ja jopa köyhyyttä, mikä vaikuttaa mielenterveyteen ja elämän edellytyksiin.

”Eivät nämä tietenkään niin suoraviivaisia asioita ole, mutta onhan se nyt selvää, että jos kaikki muuttuu elämässä turvattomaksi, on paljon vaikeampaa pitää paketti kasassa. Ennaltaehkäisevästä tuesta luopuminen ei tule yhteiskunnalle halvemmaksi.”

Asunnottomuuden tilasta tällä hetkellä

ARA:n Asunnottomat 2024 -selvityksestä käy ilmi, että vuonna 2024 Suomessa oli yhteensä 3 806 yksinelävää asunnotonta, mikä on 377 enemmän kuin vuonna 2023. Yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 010 ja asunnottomia perheitä 110.

Asunnottomuus keskittyy pitkälti suurimpiin kaupunkeihin. Yli puolet Suomen asunnottomista oli Helsingissä, toiseksi eniten kodittomia oli Espoossa ja seuraavaksi Turussa sekä Tampereella. Pitkäaikaisasunnottomuus väheni useimmissa suurissa kaupungeissa, mutta Tampereella pitkäaikaisasunnottomien määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Ohvon mielestä juuri lapsiperheiden kodittomuuden lisääntyminen on huolestuttanut Tampereella. ”Meillä ei juuri ole perheasuntoja tarjolla, joten on hyvin vähän mitä voisimme tehdä.” Tampereen kaupunki laati kesällä 2024 lausunnon, missä kaupunki ilmaisi huolensa Pirkanmaalla lisääntyneestä lapsiperhekodittomuudesta.

Lisäksi on kodittomuuden muotoja, mitkä eivät näy tilastoissa, piiloasunnottomuutta on hankala mitata. Ohvon mielestä piiloasunnottomuuttakin saattaisi olla nyt enemmän.

”On myös paljon tilanteita, missä ihminen ei itse ajattelisi olevansa varsinaisesti koditon, jos on kuitenkin kavereita kenen sohville voi mennä. Jos rekisterissä on joku osoite, niin eihän silloin paperilla ole asunnoton, vaikka käytännössä olisikin.”

Julkaistu

Tekoälyn kehitys ja sääntely – EU:n tuoreen tekoälyasetuksen sovellettavuus tulee käyttöön porrastaen

Tekoälyn vastuulliseen käyttöön ja kestävään kehittämiseen etsitään jatkuvasti ratkaisuja, vaikka monessa kohtaa sääntely laahaa teknologian perässä. EU on pyrkinyt ottamaan tekoälyn sääntelyn edelläkävijän aseman uudella lakipaketillaan ja tekoäly toimistolla.

Tilda Enne

EUROOPPA on elokuusta 2024 alkaen ensimmäinen manner, jolla on voimassa kattava tekoälyn käyttöä ja kehittämistä koskeva lakikokonaisuus.

EU:n tekoälyasetus tulee olemaan täysin sovellettavissa kahden vuoden kuluttua muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, ja säädöksien eri alueet tuodaan lainvoimaisiksi porrastaen. Esimerkiksi hallintoa koskevat säännöt ja yleiskäyttöisten tekoälymallien velvoitteet tulevat sovellettaviksi 12 kuukauden päästä ja säännöt tekoälyjärjestelmille, jotka on sisällytetty säädeltyihin tuotteisiin sovelletaan 36 kuukauden kuluttua tekoälyasetuksen hyväksymisestä.

Toistaiseksi ainakin tekoälyn käytön eettisyyttä on mietitty asetuksessa lähinnä ihmisten, yritysten, valtioiden ja muiden instituutioiden sekä organisaatioiden kannalta. Tekoälyn vaatimaa huikeaa energiankulutusta, tarvittavia jalometalleja sekä muita raaka-aineita ja teknologiainfrastruktuurien luomista ei ole otettu huomioon tekoälylle luoduissa säädöksissä.

Siirtymän helpottamiseksi uuteen sääntelykehykseen Euroopan komissio on käynnistänyt Tekoälypact-hankkeen, johon osallistuminen on vapaaehtoista. Sen tarkoituksena on tukea tulevaa lain täytäntöönpanoa sekä kutsua eurooppalaisia ja muiden alueiden tekoälykehittäjiä noudattamaan tekoälyasetuksen keskeisiä velvoitteita etukäteen.

Jo helmikuusta 2024 alkaen Euroopalla on myös oma Euroopan komission alainen AI-toimisto, jonka tarkoitus on jatkaa tekoälyn sääntelyn kehittämistä ja seurantaa.

Tekoäly etenee hurjaa vauhtia ja se on verrattavissa internetin synnyn kaltaiseen teknologiseen murrokseen. Siksi on sanomattakin selvää, että kehitys ei ole pysähtymässä vaan ennemmin kiihtymässä. Valtioiden ja moninaisten organisaatioiden tehtäväksi jää sääntely, joka edistäisi tekoälyn kestävää ja vastuullista kehitystä ja turvaisi kansalaisten turvallisuuden ja perusoikeudet.

Tutkitusti tekoälyn käytöstä

Tuoreista kehitysaskeleista huolimatta tekoäly on ollut globaalisti ihmisten käytössä jo useita vuosia ja monesti teknologiaa edistävät yritykset ja tekoälyä sisällön tuottamiseen käyttävät tahot ovat saaneet nauttia viidakonlaeista valtiollisten lakien puuttuessa tai ollessa puutteellisia. Näin tekoäly on ehtinyt aiheuttaa jo monelaista vahinkoa maailmanlaajuisesti niin julkiselle keskustelulle, luottamukselle ja totuuden muodostukselle esimerkiksi mis- ja disinformaation sekä valheellisten uutisten muodossa.

Uhkakuvista huolimatta tekoäly tarjoaa myös runsaasti mahdollisuuksia. Suomessa tekoäly on otettu vastaan melko avarakatseisesti ainakin Elinkeinoelämän taloustutkimuslaitos Etlan tutkimustuloksien perusteella. Marraskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on vähintäänkin kokeillut tekoälyö joko työssään tai vapaa-ajalla, ja suomalaiset ovat olleet myös keskiverto Eurooppalaisia rohkeampia käyttämään tekoälyä. Tämä koskee erityisesti naisia, sillä Etlan mukaan naiset käyttävät tekoälyä keskiarvollisesti enemmän kuin miehet.

Etlan tuoreiden tutkimusten mukaan generatiivinen tekoäly on jo nyt vaikuttanut merkittävästi suomalaisten vapaa-aikaan ja työhön. Joka kolmannella työllisellä on ollut generatiivisen tekoälyn ammatillista käyttöä ja se on myös lisännyt työn kysyntää Suomessa. Palkat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana eniten tekoälylle altistuneissa ammateissa.

Tutkimuksia katsottaessa, tekoälyn ei siis nähdä olevan Suomessa tällä hetkellä töitä vievä teknologia vaan työllistävä ja monia töitä tehostava työkalu.

Julkaistu

Köyhyys on kasvussa ja sen myötä myös eriarvoisuus – Yhä useampi tarvitsee ruoka-apua

Köyhyyttä mitataan useilla tavoilla. Olipa kyse sitten suhteellisesta köyhyydestä, absoluuttisesta köyhyydestä tai vaikka pitkittyneestä pienituloisuudesta, ihmisten arjen todellisuus ei ole täsmällisesti mitattavissa. Tässä artikkelissa köyhyyttä tarkastellaan arjesta selviämisen ja elämän perustarpeiden saatavuuden kautta.

Tilda Enne

Nekalan ruokapisteen terminaaliin saapuu kuukaudessa noin 50 000 kiloa ruokahävikkiä, mistä se jaetaan ympäri Tamperetta. Terminaalin yhteydessä on myös sosiaalinen marketti Puoti, mikä toimii kuten kauppa, mutta ilman kassaa. Tämä on kaupungin ainoa kohde, mistä ruoka-avustuksen voi valita kaupan tavoin hyllystä. Kuva: Tilda Enne

EAPN-Fin (European Anti Poverty Network Finland) 2023 Suomen köyhyysraportin mukaan erilaisten mittareiden lisäksi avunpyynnöt järjestöiltä ja seurakunnilta kertovat köyhyydestä. Vielä toistaiseksi vuodelta 2024 puuttuu esimerkiksi Tilastokeskuksen ja EAPN-Finlandin tarjoamat mittarit, mutta kasvava köyhyys näkyy nopeasti järjestöille ja seurakunnille.

Tampereen ev.lut. seurakunnan ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen kertoo, että yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset näkyvät heillä nopeasti: ”Vielä meilläkään ei ole tarkkaa vuosi dataa, mutta voin sanoa, että viimeisen vuoden aikana ruoka-avun tarve ja köyhyys on kasvanut todella paljon.”

Keskimäärin ruoka-avustuksia on jaettu 14 000 kuukaudessa, mikä tarkoittaa eri avustuspisteistä noudettavia ruokalahjoituksia. Tämän lisäksi ilmaisia lounaita on jaettu eri pisteillä noin 30 000 vuodessa ja välipaloja noin 50 000. Erilaisia ruoka-avustuspisteitä on Tampereella 72.

Aulikki Liinamaa ja Noora Saarto viihtyvät Nekalan Puodissa. Kuva: Tilda Enne

Puodin eteen on kertynyt torstaina 24. lokakuuta jo pitkä jono ennen puodin avautumista kello 12. Vapaaehtoiset ovat olleet täyttämässä hyllyjä aamuyhdeksästä lähtien.

Aulikki Liinamaa on ollut Puodissa vapaaehtoisena kaksi vuotta. Jäätyään varhaiseläkkeelle hän halusi käyttää aikansa tekemällä jotain yhteiskunnallisesti hyödyllistä. ”Tuntuu hyvältä auttaa muita ja täällä saan tehdä sitä juuri sen verran kuin mihin omat voimavarat riittävät”, Liinamaa sanoo.

Hänen kanssaan leipähyllyä on täyttämässä Noora Saarto, joka kehuu Puodin hyvää tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä: ”Tänne on aina kiva tulla.” Saarto on ollut vapaaehtoisena Puodissa sen perustamisesta lähtien, eli viimeiset kolme vuotta.

Avuntarpeen ja sen saannin kehitys

Tampereelle seurakunta perusti ensimmäisen ruokapankin 1995, se oli Suomen ensimmäinen. Ruoka-avun asiantuntija Palkonen kertoo, että ruokajakelun oli alunperin tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu 90-luvun laman aiheuttaman köyhyyden helpottamiseksi. ”Täällä sitä kuitenkin vielä ollaan ja toiminta on laajentunut hurjasti.”

Vuonna 2019 Tampereen kaupunki lähestyi seurakuntaa yhteistyön merkeissä. ”Meitä pyydettiin mukaan pilottiin, missä alettiin ottamaan enemmän ruokaa talteen, jotta voitaisiin vastata kaupunkilaisten kasvavaan ruoka-avun tarpeeseen”, Palkonen kertoo. Hänen mukaansa näin tiivis yhteistyö kaupungin ja seurakunnan välillä on Suomessa harvinaista.

Tällä hetkellä ruoka-avulla on noin 5 000 – 6 000 avun hakijaa Tampereella, mutta vain murto-osa hakijoista noutaa ruoka-apua  diakonian avustuspäätöksellä, joten todellista ruoka-apua tarvitsevien määrää ei pystytä tarkasti selvittämään. Palkosen mukaan tukea tarvitsevien määrä on paljon suurempi.

”Hallituksen tekemät sosiaaliläheikennykset tuntuvat kansalaisten arjessa taloudellisina ongelmina ja kriiseinä. Samanaikaisesti hyvinvointialueet ovat leikanneet palveluistaan todella paljon. Järjestöiltäkin viedään kaikki rahat. Seurakunnan rooli yhteiskuannan kriisien kohtaamisessa ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa kasvaa koko ajan, mutta emme mekään pysty kaikkia auttamaan”, Palkonen sanoo. Jo vuoden 2023 EAPN-Finlandin raportissa esitettiin huoli hallitusohjelman tuottamasta köyhyydestä vuodelle 2024.

Kati Laesvirta ja Markku Parviainen täyttämässä hyllyjä.

Tampereella on vahva hävikkiruuan keräämisen ja jakamisen verkosto. Hävikkiruokaa saadaan paikallisilta kaupoilta, elintarviketeollisuudelta ja Pirkanmaan Voimian ammattikeittiöiltä sekä yrityksiltä ja kouluilta. Tämän lisäksi seurakunnan, lahjoittajien ja Tampereen Kaupungin sekä muiden yhteistyökumppaneiden varoja käytetään proteiinipitoisen ruoan ostamiseen.

Ostoja pyritään tekemään ruoka-apu tarjonnan parantamiseksi. ”Suuri osa saamastamme ruuasta on prosessoitua, joten pyrimme käyttämään varoja huolellisesti terveellisempien tuotteiden ostamiseen, sekä sellaisiin arjen tarpeisiin, mitä ei hävikkinä tule.”

Palkosta kuitenkin huolestuttaa hävikkiruuan lahjoitusten väheneminen. Kaupat myyvät itse omaa hävikkiruokaansa entistä tehokkaammin, joten lahjoituksien määrä vähenee.

Kuva: Tilda Enne
Köyhyys ei tule yksin

Palkonen on huolissaan myös köyhyyden ja puutteen aiheuttamasta polarisaatiosta. ”Saamme runsaasti palautetta siitä, että monille avuntarvitsijoille näyttää siltä, että annamme kaiken ruuan ulkomaalaisille.” Ihmisten kamppaillessa selviytymisestään näkemykset kärjistyvät ja kaikki resursseja vievä erilaisuus alkaa näyttäytyä joillekin ihmisille uhkana.

Palkosen mukaan noin puolet ruoka-avun asiakkaista ovat ulkomaalaistaustaisia. ”Mitään suosimistahan ei oikeasti tehdä kumpaankaan suuntaan.” Haastattelujen pohjalta Palkonen kertoo, että ulkomaalaistaustaiset ovat kohdanneet tönimistä ja muuta häirintää ruokajonoissa.

”Kyllä tällä hetkellä näkee, että köyhyys lisää ahdistuneisuutta ja mielenterveys ongelmia. Köyhyys on todella julmaa. Se on syvää häpeetä. Ei häpeää ruuan hakemisesta, vaan häpeetä siitä, että köyhä leimaantuu ja että hän ei selviä itse arjessaan.”

”Köyhyys lisää ahdistuneisuutta ja mielenterveys ongelmia.”

Palkosen mielestä köyhyys eskaloi yhteiskunnan ongelmia ja eriarvoisuutta keskeisellä tavalla. Tämä ei kohdistu pelkästään etniseen alkuperään vaan myös ikään ja erilaisiin elämäntilanteisiin.

”Esimerkiksi lapsiperheköyhyys on huolestuttavaa, sillä ruuan laatu tai sen puute vaikuttavat fyysisesti lasten kasvuun. Köyhyys tuottaa sukupolvisia traumoja. Joskus yksinhuoltajilta lapsi tulee yksin ruoka-apuun hakemaan perheelle ruokaa. Se on sydäntä särkevää.”

EAPN-Finlandin 2023 köyhyysraportin mukaan köyhistä lapsiperheistä lähes puolessa huoltaja on töissä. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta onkin vahvimmillaan Suomessa juuri lapsiperheissä, mutta yhä useammalla palkka ei tahdo riittää elämiseen. Raportin mukaan vuonna 2023 Suomessa oli työssäkäyviä köyhiä 200 000.

Julkaistu

Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – Mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?

Diakonissalaitos julkaisi kokonaisanalyysin hallituksen ehdottamien maahanmuuttopolitiikan tiukennuksien seurauksista. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan.

Tilda Enne

Kuva: Diakonissalaitos

DIAKONISSALAITOKSELTA 24.4. ilmestyneen tiedotteen mukaan hallituksen suunnittelemat merkittävät kiristykset turvapaikkapolitiikkaan ja maahantulijoiden asemaan tulisivat keskeisesti heikentämään maahanmuuttajien hyvinvointia ja koituisivat myös kalliiksi veronmaksajille. Tiedotteen mukaan käsittelyssä on useita muutosesityksiä, niiden aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu hallituksen toimesta heikosti.

Diakonissalaitoksen kokonaisanalyysi sisältää taloudelliset laskelmat muutosten seurauksista parhaimmillaan viiden vuoden päähän. ”Arviomme mukaan hallituksen esitykset ulkomaalaislain muuttamisesta, vastaanottorahan tiukentamisesta sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta tulevat lisäämään byrokratiaa ja viranomaistyötä, heikentämään työllisyysastetta sekä lisäämään paperittomuutta ja muita negatiivisia lieveilmiöitä”, sanoo Diakonissalaitoksen maahantulijoiden palveluiden johtaja Anne Hammad kiristysten seurauksista.

Hammadin mukaan analyysi toteutettiin laitoksen oman datan pohjalta, mitä on kerätty viimeisen kuuden vuoden kokemuksista turvapaikanhakijoiden ja muiden haavoittuvissa olosuhteissa olevien maahantulijoiden työllistämiseksi. ”Parastahan olisi ollut, että hallitus olisi itse tehnyt tällaiset perusteelliset arviot ja tarjonnut slkeää dataa ehdotuksiensa tueksi, mutta näin ei kuitenkaan ole. Hallituksen luvut näyttävät täysin tuulesta temmatuilta ja perusteettomilta”, Hammad sanoo.

Esimerkiksi tästä hän antaa työperäisten maahanmuuttajien tulorajan noston: ”Kela linjaa toimeentulon edellytykseksi minimissään 1 323 euroa kuukaudessa Suomen kansalaisille. Millä perusteilla maahanmuuttaja tarvitsee arjen kulujen kattamiseen enemmän rahaa? Hallitus on esittänyt työperäisen maahanmuuton uudeksi tulorajaksi 1 600 euroa kuukaudessa eikä se tule mitenkään täyttymään maahanmuuttajille yleisten matalapalkka-alojen tessien mukaan, kuten siivouksen, rakennusalan ja hoivatyön.”

”Missä tässä on tilaa ihmisarvolle ja ihmisoikeuksille?”

Toinen keskeinen ehdotus on Ulkomaalaislain oleskelulupasäännösten uudistus, missä maahantulijoiden työnteon oikeutta rajattaisiin niin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estettäisiin. ”On hyvin yleisessä tiedossa, että juuri mainitsemillani matalapalkka-aloilla vallitsee työvoimapula. Miksi ihmeessä haluttaisiin estää maahantulijoiden työn tekeminen, eikö sitä kannattaisi ennemmin rohkaista”, Hammad ihmettelee. Työperäistä maahanmuuttolupaa ei saa ilman olemassaolevaa työpaikkaa, joten on vaikeaa nähdä perusteluja sille, miksi maasta haluttaisiin poistaa itsensä elättäviä yhteiskunnan jäseniä.

”Miksi rankaistaan näitä ihmisiä, jotka kaiksita haasteista huolimatta ovat työllistyneet ja rakentaneet elämän tänne, monilla on täällä myös perhe. Näillä toimilla hallitus sulkee ihmisiä ulos yhteiskunnastamme ja eristävät heitä mahdollisuuksista jäädä Suomeen.Yhtäkkiä ollaan vetämässä matto jalkojen alta. Missä tässä on tilaa ihmisarvolle ja ihmisoikeuksille”, Hammad kysyy.

Diakonissalaitoksella on 30 vuoden kokemus kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien maahantulijoiden kanssa työskentelystä. ”Nyt käsittelyssä olevien esitysten vaikutukset huolettavat sekä inhimillisestä, taloudellisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta yleisesti”, Hammad sanoo.

Hallituksella on tällä hetkellä käsittelyssä muitakin maahantulijoiden olosuhteita kurjistavia muutosehdotuksia, mutta nämä olivat Diakonissalaitoksen analyysin mukaan keskeisimmät muutokset, mitkä aiheuttaisivat oleellisia kuluja myös veronmaksajille ja tulisivat lisäämään merkittävästi myös paperittomuutta sekä kasvattaisivat varjoyhteiskuntaa.