Ensimmäinen yhdysvaltalainen paavi kulttuuria luomassa

Näkökulma

Torstaina 8. toukokuuta 2025 Robert Francis Prevost valittiin katolisen kirkon uudeksi johtajaksi ja otti nimekseen Leo XIV. Hän on historian ensimmäinen yhdysvaltalainen paavi ja edistyksellisen paavi Franciscuksen seuraaja. Jos näkisimme vallitsevan kulttuurin luovan kulutustottumuksia, millaisia merkityksiä Leo XIV:n paavius voisi viestiä.

Tilda Enne


ROBERT Francis Prevost, paavi Leo XIV on historian ensimmäinen yhdysvaltaltalainen paavi, ja juuri tähän maailmaan aikaan presidentti Donald Trumpin luodessa maailmanlaajuista kaaosta tulleilla, autoritaarisella lainrikkomisella ja maahanmuuttajien avoimella syrjinnällä ja vahingoittamisella, on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä Leo XIV:n valinta merkitsee ja millainen paavi hänestä mahdollisesti tulee.

69-vuotias Prevost syntyi Chicagossa ja hänen sukujuurensa ovat New Orleansin kreoli-taustaisia. Prevost työskenteli yli 20 vuotta Perussa, jossa hän toimi muun muassa piispana ja sai Perun kansalaisuuden. Ennen valintaansa Prevost johti Vatikaanin virastoa, joka vastaa piispojen nimityksistä maailmanlaajuisesti. Hän on koulutukseltaan kirkko-oikeuden tohtori ja puhuu sujuvasti englantia, espanjaa ja italiaa.

Näillä taustatiedoilla Trumpin kulttuurisesti jakamissa yhdysvalloissa, Leo XIV ei vaikuta kovin amerikkalaiselta. Hän on myös avoimesti arvostellut Yhdysvaltain konservatiivista kristillistä liikettä ja Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa. Prevost puhui myös avoimesti haasteista MAGA-henkisen veljensä kanssa.

Paavin valinnat kulttuurin luojina

Leo XIV on Augustinolaisveljestön jäsen ja tunnettu köyhien auttamisesta, maahanmuuttajien tukemisesta ja kansan parissa toimimisesta. Nämä piirteet muistuttavat hänen edeltäjäänsä paavi Franciscusta. Francis I tunnettiin nykyaikaisena, edistyksellisenä ja maanläheisenä johtajana. Hän myös aktiivisesti vastusti katolisen kirkon johtajan aseman vaatimaa prameilua ja kulutusta muun muassa asumalla Vatikaanin vierastalossa palatsin sijaan, pukeutumalla vaatimattomasti ja vaatimalla maanläheisiä sekä halvempia hautajaismenoja itselleen.

Francis teki omilla elämänvalinnoillaa kouriintuntuvan näkyväksi, että hän myös aidosti eli arvojensa mukaan sen sijaan, että olisi vain puhunut niistä. Kiistatta voitanee sanoa, että hän jätti vahvan leiman katoliseen kulttuuriin.

Valintansa jälkeen Leo XIV puhui Vatikaanin Pietarinkirkon parvekkeelta maailmanrauhasta sekä kärsimyksen vähentämisestä. Nimensä hän valitsi edelliseen paavi Leoon viitaten, joka johti katolista kirkkoa vaikeana aikana, ja auttoi ohjaamaan sitä kohti modernia maailmaa. Leo XIII oli yksi pisimpään hallinneista paaveista ja tunnetaan erityisesti vuoden 1891 kiertokirjeestään Rerum Novarum, jossa hän puolusti voimakkaasti työntekijöiden oikeutta elämiseen, riittävään palkkaan ja loi perustan kirkon modernille sosiaaliopille. Brownin yliopiston professori David I. Kertzerin mukaan hän rohkaisi ”etsimään sovinnollista suhdetta pääoman ja työn välillä”.

Vaikka LeoXIV ei ole keiltäytynyt paavin asuinpalatsista kuten Francis, ehkä voimme hänen valintapuheestaan, taustastaan ja nimen valinnastaan yhdessä päätelllä jotain: tuhlailevan kulutuskulttuurin juuret ovat systeemisiä, eivätkä vain yksilön valintoja, ja eniten kapitalistisesta maailmanjärjestyksestä kärsivät työlliset, ne ketkä valmistavat tuotteita olosuhteiden pakosta muiden hyväksi.

Valinta

Prevost valittiin paaviksi salaisessa konklaavissa, johon osallistui 135 kardinaalia ja joista moni oli Franciskuksen nimittämä sekä alle 80-vuotias. Prevost valittiin kahden päivän äänestysten jälkeen – tämä on viides kerta sitten 1900-luvun alun, kun paavi valitaan näin nopeasti. Valinta ei siis voinut olla kardinaaleille kovin vaikea.

Enimmillään lähes 6 miljoonaa katsojaa seurasi suorana paavinvaaleja. Tämä huippukatsojamäärä (5,87 miljoonaa samanaikaista katsojaa) ylitti jopa suurten urheilutapahtumien kuten Pariisin olympialaisten 2024 katsojaluvut. Paavinvaalit keräsi yhteensä 16,31 miljoonaa katselutuntia yli 1 750 eri suoratoistokanavalla, mukaan lukien viralliset uutiskanavat ja yksityiset sisällöntuottajat.

Tämä kertonee osittain paavin valinnan merkityksestä, sekä siihen liittyvästä jännityksestä ja laajan yleisön kiinnostuksesta.  Muuta näistä luvuista on vaikea sanoa juuri näistä paavinvaaleista, sillä vertailukohdetta ei ole. Onkin huomattavaa, että näin suurella joukolla ihmisiä oli mahdollisuus odottaa ja seurata kappelin piipusta nousevaa savua livenä.

Uuden paavin edessä on monia haasteita, eikä arveluista huolimatta vielä pysty sanomaan, millainen kulttuurin luoja ja uskonjohtaja hänestä muodostuu. On kuitenkin todella selvää, että juuri tässä ajassa tapahtumalla oli laajalle yleisölle suuri merkitys.

Ensimmäinen Turvallisempi seurakunta -lausunto palkittiin, mutta kehittämiselle on vielä tarvetta

Näkökulma

Tampereen kristilliset yhteisöt olivat ensimmäisiä Suomessa, jotka laativat turvallisemman tilan ohjeistuksen vähemmistöjen huonon kohtelun ehkäisemiseksi yhteistyössä ekumeenisena projektina. Turvallisempi seurakunta tai muu kristillinen yhteisö -lausunto on Mika Partasen mukaan kehityskelpoinen.

Tilda Enne


Kuva: Rod Long, Unsplash

KIRKON viestintä ilmoitti tiedotteessan 24.04, että Suomen Ekumeenisen Neuvoston Ekumeenin teko -tunnustus myönnettiin tänä vuonna tamperelaisten seurakuntien yhteistyölle. Kymmenen kristillisen yhteisön voimin toteutettu yhteinen lausunto turvallisemmasta seurakunnasta tai muusta kristillisestä yhteisöstä allekirjoitettiin tammikuussa 2023. Tiedotteen mukaan tämä lausunto on tiettävästi ensimmäinen laatuaan koko Suomessa. Lausunto valmisteltiin Tampereen ekumeenisessa työryhmässä.

”Kesällä 2021 keskustelimme eri kirkkojen pappien kesken siitä huonosta kohtelusta, jota tiesimme monen vähemmistöön kuuluneen kokeneen. Toiveenamme oli, että kaikkien seurakuntien koettaisiin olevan turvallisia paikkoja. Halusimme tehdä jotain konkreettista, joten veimme ehdotuksen lausunnon laatimisesta Tampereen ekumeeniselle työryhmälle”, kertoo Tampereen Metodistiseurakunnan pastori Mika Partanen yhteistyön synnystä.

Yhteisessä lausunnossa todetaan, että turvallisemman tilan luomisen perustana on raamatun kultainen sääntö erilaisten näkemysten ja erilaisuuden kohtaamisesta. ”Tahdomme edistää seurakuntien ja muiden kristillisten yhteisöjen turvallisuutta siltä pohjalta, että jokainen on kristillisen opin mukaisesti arvokas Jumalan kuva”, lausunto toteaa.

Lausunto linjaa allekirjoittaneiden tahojen tapahtumissa käytettäviä turvallisemman tilan periaatteita liittyen esimerkiksi henkiseen, hengelliseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. ”Jos rasismia, häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua tapahtuu, puutumme siihen”, lausunto lupaa. Erilaisia häirinnän muotoja ei kuitenkaan rasismia lukuunottamatta nimetä.

”Osa keskustelijoista ehkä koki, että tässä kyseenalaistettiin heidän käsitystään Raamatusta.”

Partanen kommentoi ratkaisun syitä sanoen: ”Kyllä muistakin ismeistä keskusteltiin, esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta, mutta ehkä näin aloittelijoiden virheestä niitä ei suoraan kirjoitettu valmiiseen lausuntoon.”

Hän kertoo myös, että juuri näiden vähemmistöjen asemasta käytiin pisimmät ja vaikeimmat keskustelut. ”Osa keskustelijoista ehkä koki, että tässä kyseenalaistettiin heidän käsitystään Raamatusta, mutta keskustelun lopputulos oli se, että tällä lausunnolla puututaan huonoon käytökseen ja syrjintään, ei kenenkään uskoon”, Partanen selventää.

Partanen vakuuttaa, että kaikkien vähemmistön edustajien kohtaamaan eriarvoistamiseen tullaan puuttumaan lausunnon hengessä. Kysyttäessä kuinka epäasialliseen käytökseen puututtaisiin hän kertoo, että tilanteiden ratkaiseminen jätettiin kaikkien lausunnon allekirjoittaneiden tahojen itse arvioitavaksi. Mitään yhteistä linjaa ongelmien ratkaisemiseksi ei ole tehty.

Lausunnon ovat allekirjoittaneet kymmenen kristillistä yhteisöä Tampereella: Pelastusarmeijan Tampereen osasto, Sinapinsiemen ry, Tampereen adventtiseurakunta, Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat, Tampereen Helluntaiseurakunta, Tampereen metodistiseurakunta, Tampereen ortodoksinen seurakunta, Tampereen Pyhän Ristin katolinen seurakunta, Tampereen Vapaakirkkoseurakunta ja Toivon portti -seurakunta.

Partanen kertoo, että lausunto on otettu käyttöön julkaisunsa jälkeen monessa muussakin kaupungissa ja sitä on myös hänen kuulemansa mukaan kehitetty. ”Toivottavasti muut ovat oivaltaneet nimetä muitakin vähemmistöjä ja syrjinnän muotoja, kuin mitä me tajusimme tätä aivan ensimmäistä lausuntoa kirjoitettaessa”, Partanen sanoo. He eivät kuitenkaan ole itse kokeneet tarpeelliseksi päivittää omaa lausuntoaan.

Voit lukea lausunnon esimerkiksi Tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien sivulta.