Etsijän lukijat ovat huomanneet hintojen nousun vaikuttaneen toimeentuloonsa opiskelijoina

Etsijän Instagramissa teettämän kyselyn mukaan valtaosa vastanneista opiskelijoista on jo huomannut toimeentulonsa heikentyneen hintojen nousun seurauksena. Lähitulevaisuus näyttäytyy monelle epävarmana ja osalle jopa toivottomana. Iso osa kuitenkin myös arvioi, että heidän toimeentulonsa tulee pysymään kohtuullisena.

Karoliina Virkkunen


ETSIJÄ kysyi opiskelijaelämää eläviltä lukijoiltaan, miten hintojen nousu ja inflaatio ovat vaikuttaneet heidän toimeentuloonsa. Vain 8 % vastanneista katsoi, että ei mitenkään. 65 % koki tilanteen vaikuttaneen vähän ja 27 % paljon.

45 % vastanneista oli joutunut lisäämään hintojen nousun seurauksena työnteon määrää ja 25 % kertoi lisänneensä puolestaan opintolainaa. 30 % ei ollut toistaiseksi muuttanut mitään.

Kyselyn vastaukset eivät kerro, kuinka paljon töitä vastaajat olivat ennen tehneet tai kuinka paljon lainaa he olivat aiemmin ottaneet. Opintolainaa voi nostaa vain rajallisen määrän, ja töiden tekoa rajoittavat tulorajat, mikäli opiskelija nostaa opintotukea.

”43 % kyselyyn vastanneista kertoi, että ei saa lainkaan taloudellista tukea vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan.”

Opiskelijat ovat huomanneet hintojen nousun vaikuttaneen toimeentuloonsa. Kuva: Canva
Opiskelijat elävät keskenään erilaisissa tilanteissa

43 % kyselyyn vastanneista kertoi, että ei saa lainkaan taloudellista tukea vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan. 24 % kertoi saavansa sellaista joskus ja 33 % usein.

Lähitulevaisuuden toimeentuloaan opiskelijat arvioivat joko kohtuulliseksi, epävarmaksi tai toivottomaksi. Kukaan ei arvioinut lähitulevaisuuden toimeentuloaan hyväksi. 45 % koki epävarmuutta ja 41 % katsoi, että toimeentulo tulee olemaan kohtuullista. 14 % vastanneista koki lähitulevaisuuden toimeentulon toivottomaksi.

”Kyselyn tulokset ovat siinä mielessä huolestuttavia, että monien opiskelijoiden tilanne on ollut jo ennen pandemiaa ja nykyistä hintatason nousua vaikea.”

Etsijä kysyi myös, millaisena opiskelijoiden tulevaisuus näyttäytyy valmistumisen jälkeen heidän omasta mielestään. Tulokset jakautuivat tasan kahtia. Puolet koki tulevaisuutensa toiveikkaaksi ja puolet epävarmaksi. Kukaan ei kokenut valmistumisen jälkeistä tulevaisuuttaan toivottomaksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 27 opiskelijaa.

Kaiken kaikkiaan opiskelijat vaikuttavat olevan hyvin erilaisissa tilanteissa keskenään. Kyselyn tulokset ovat siinä mielessä huolestuttavia, että monien opiskelijoiden tilanne on ollut jo ennen pandemiaa ja nykyistä hintatason nousua vaikea.

Nykyisellä hallituskaudella opiskelijoiden mahdollisuutta työntekoon on parannettu hieman tulorajoja nostamalla. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kovin pitkäjänteiseltä ratkaisulta, sillä opiskelijoiden on todettu olevan myös hälyttävän uupuneita.

Opintolainojen korot huolestuttavat, mutta ilmassa voi olla myös toivoa

Opintolainan osuutta kasvatettiin vuonna 2017, mikä näyttää nyt ongelmalliselta, koska pitkään pienenä pysynyt korkotaso on noussut nyt jyrkästi. Valtaosa opintolainoista on sidottu euriborkorkoon, koska se on pitkään ollut lähes nollissa. Tällä hetkellä euribor pyörii noin 2,6—2,7 prosentissa.

Mimmit sijoittaa -median Aino-Maija Makkula laski, että hänen opintolainansa korkokulut tulevat nousemaan nykyisellä korkojen kehitysvauhdilla 18 eurosta 370 euroon vuodessa. Tällä hetkellä euriborkoron ennustetaan nousevan ensi kesään mennessä jopa yli 3 prosenttiin.

”Tulevaisuudessa on siis mahdollista, että opintolainojen osuus suhteessa palkkaan pienenee, vaikka korot olisivatkin korkeat.”

Kelalla on suunniteltu opintolainoihin mahdollista valtion kustantamaa korkokattoa, mikä helpottaisi hiukan opiskelijoiden ahdinkoa. Aivan valtaosa opiskelijoista on pakotettu ottamaan lainaan kuitenkin ihan normaaleja elinkustannuksia varten.

Makkula huomauttaa, että inflaation myötä myös palkkataso voi nousta. Tulevaisuudessa on siis mahdollista, että opintolainojen osuus suhteessa palkkaan pienenee, vaikka korot olisivatkin korkeat.


Etsijän kysely tehtiin Instagramin Tarinat-osiossa.

Lähteet

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_pv_chrt_fi

https://yle.fi/uutiset/3-11903137

https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/opiskelijan-paniikki-kun-ilmainen-raha-muuttui-oikeaksi-lainaksi

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008203336.html

Pakkeja, pilkkaa ja aviopuolisoita – näin uskonto on vaikuttanut deittailuun

Kysyimme lukijoiltamme, miten uskonto on vaikuttanut parisuhteisiin.

Annika Hämäläinen


ETSIJÄ-LEHDEN kyselyyn vastasi kymmenen henkilöä. Yksi ateisti, kaksi agnostikkoa, kuusi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa ja yksi ortodoksi. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvista, yksi oli entinen vanhoillislestadiolainen ja kaksi kertoi uskovansa eri tavalla kuin kirkko opettaa. Vastaajista neljä oli sinkkua, kaksi naimisissa, kolme parisuhteessa ja yksi ”vaikeasti määriteltävässä tapailutilanteessa.” Vastaajien kokemukset ja toiveet vaihtelivat paljon keskenään. Yksi yhteinen toive kuitenkin oli, tulla kunnioitetuksi ja ymmärretyksi puolin ja toisin.

Uskonto on vaikeuttanut deittailua ja seurustelua

Vastaajat kertoivat oman uskon vaikeuttaneen deittailua ja omasta uskosta kertomisen johtaneen pakkeihin, pilkkaamiseen ja ”ghostaamiseen.”

”Deittaillessa saa koko ajan olla selittämässä omaa uskoa. Tinderissä monet kerrat joutunut selittämään, ettei usko Jumalaan tarkoita, ettei usko tieteeseen. Raskasta on myös perustella omaa uskoaan ja katsomustaan niille, jotka eivät usko. Eli kyllä vähän haittaa deittailua. Olen myös saanut pakit, koska on selvinnyt, että uskon Jumalaan.”

Kuva: Joanna Nix – Unsplash

Myös seurustelukumppanin tai hänen perheensä usko on aiheuttanut kiperiä tilanteita. Yksi vastaajista kertoi, ettei entinen kumppani voinut esitellä häntä vakavasti uskossa olevalle perheelleen, koska vastaaja ei itse ollut uskossa. Kumppani ei siksi pitänyt häntä myöskään ”hyvänä ihmisenä.” Myös toinen vastaaja kertoi, ettei huonojen kokemusten takia halua enää seurustella eri tavalla uskovien kanssa.

”Vaikka uskonto on vastaajien mukaan vaikeuttanut seurustelua ja deittailua, on osa vastaajista löytänyt aviopuolisonsa juuri seurakunnan kautta.”

Kyselyyn vastannut agnostikko kertoi olevansa kuin kahden maailman välissä: ”Henkilökohtainen uskoni ei ole merkittävä asia elämässäni, mutta toisaalta toivoisin kumppanini kunnioittavan kristinuskoa ja kirkon perinteitä sen verran, että hyväksyisi lähipiirini ”uskonnollisuuden”. Ongelma on ehkä enemmän oman pääni sisällä, mutta pelkään olevani kristityille liian ”maallinen” ja ei-kristityille liian hihhuli.”

Vaikka uskonto on vastaajien mukaan vaikeuttanut seurustelua ja deittailua, on osa vastaajista löytänyt aviopuolisonsa juuri seurakunnan kautta. Kaksi vastaajaa toivoo myös löytävänsä kumppanin, joka jakaisi saman tavan uskoa tai kuuluisi samaan uskontokuntaan. Voimaan ja energiaan uskova vastaaja kuvaa omaa vakaumustaan kovin avoimeksi ja joustavaksi. Hän kokee tarvitsevansa jotain samankaltaista toiselta, sillä vakaumus selittää häntä ihmisenä.

Ymmärrystä, kunnioitusta ja kirkkohäitä

Suurin osa kyselyyn vastanneista toivoi kumppaniltaan ymmärrystä ja kunnioitusta puolin ja toisin. Vastanneista kolme ilmaisi selkeästi toivovansa kumppanin olevan uskossa.

”Minun puolestani kumppanin ei tarvitse uskoa Jumalaan, mutta se helpottaa monia asioita. Ei tarvitse perustella omaa itseään jatkuvasti. Minulle riittää, että toinen kunnioittaa uskoani ja minä hänen,” tiivistää yksi vastanneista.

Kuva: Felipe Callado – Unsplash

Eräs vastaaja kertoi kokevansa helpommaksi tilanteet, joissa oma kumppani olisi vähemmän uskonnollinen kuin hän itse on. Hän koki yleisesti helpommaksi sen, että nainen on miestä konservatiivisempi, sillä koki haasteelliseksi tilanteet, joissa mies pyrkisi hallitsemaan naisen elämää, kuten ehkäisyä uskonnollisten normien takia. Myös toinen vastaaja kertoi arvostavansa maltillista uskovaisuutta, mutta suhtautuvansa kielteisesti fundamentalismiin, sillä pahimmillaan uskonto voi vaikuttaa arkeen tuhoisasti.

Vastauksissa korostui uskontoa enemmän yhteisten arvojen tärkeys. Selkeänä toiveena oli myös kihlautuminen ja avioliitto.

Perheen ja ystävien tuki tärkeää

Vastaajat kokivat uskonnon vaikuttaneen perhesuhteisiin seurustelua ja deittailua vähemmän. Suurin osa vastaajista kertoi, ettei uskonto ole vaikuttanut perhesuhteisiin käytännössä lainkaan. Perheiden kuvattiin ymmärtävän ja hyväksyvän vastaajien näkökannat.

Vanhoillislestadiolaisuudesta eronnut kertoi lopulta lähentyneensä äitinsä kanssa ja välien olevan nyt paremmat kuin ennen eroamista. Agnostikko kertoi arastelevansa kertoa läheisilleen agnostisismistaan, sillä pelkää totuuden aiheuttavan läheisilleen huolta tai pettymystä.

Myös ystävyys voi toimia hyvin, vaikka kaveripiiri koostuisi eri tavoin uskovista:

”Lähipiirissäni on kaksi uskovaista kristittyä ja yksi uskovainen muslimi. Olen ainut kaveripiiristäni, joka ei uskomalla usko mihinkään. Silti tulemme kaikki todella hyvin toimeen, ymmärrämme toisia ja olemme todella läheisiä. Minusta se on kaunista miten erilaisia olemme uskon kannalta, mutta olemme silti parhaimpia ystäviä!”