Mitätöikö kuolema yksityisyyden parisuhteessa?

Kolumni


NYKYPÄIVÄNÄ elämme ja kuolemme kahdessa osittain erillisessä ja osittain limittäisessä todellisuudessa. Sosiaalisessa mediassa on kaksi tapaa kuolla. Ensimmäinen on median käyttäjätilin poistaminen ja toinen on ihmisen todellinen fyysinen kuolema, joka ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sosiaalisen median virtuaalitodellisuudessa olevan käyttäjätilin kuolemaa. Käyttäjätili voi jäädä kummittelemaan pitkäksi aikaa ihmisen kuoltua, jos sosiaalisen median tilejä ei suljeta. 

Mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee, mutta sosiaalisen median tilit ja sosiaalisen median avatar jatkaa elämäänsä? 

Yksi vaihtoehto on valmistautua kuolemaan ja toteuttaa tiedostettu virtuaaliminän kuolema. Kun ennen mietimme, kuka hoitaa hautajaisjärjestelyt, nyt joudumme pohtimaan, kuka ottaa hoidettavakseen sosiaalisen median käyttäjätilit. 

Osa meistä antaa käyttäjätunnukset kumppanilleen. Eräs ongelma tässä on se, että hakuhistoria kerää valtavasti dataa ihmisestä ja voi paljastaa shokeeraavia puolia edesmenneestä puolisosta.

Yksityisyys on individualistisen yhteiskunnan peruspilari, joka on usealle ihmiselle tärkeä arvo. Joissain tapauksissa ihminen yrittää suojella kumppaniaan salaamalla jonkin puolen itsestään ja toteuttamalla salaista puolta itsestään sosiaalisen median kanavilla anonyymisti. 

”Kumppanin kuoleman jälkeen meillä on jäljellä ainoastaan muistot.”

Sosiaalisen median tilien poistamisen yhteydessä kumppani saattaa vahingossa tai tahallisesti löytää vanhoja keskusteluja tai muuta materiaalia, joka voi järkyttää. Löydös voi muuttaa täysin käsityksen edesmenneestä ihmissuhteesta, eikä siitä ole välttämättä enää paluuta. Kumppanin kuoleman jälkeen meillä on jäljellä ainoastaan muistot, eikä kuolleen kanssa voi enää selvittää asioita. 

Sosiaalisessa mediassa tapahtuva pettäminen on useille tuttu ilmiö. Ajattelen silti, että yksityisyyden on jatkuttava myös kuoleman jälkeen. 

Yleensä tekosyynä toisen yksityisyyden rikkomiseen todetaan, että eikö parisuhteessa pitäisi olla oikeus viimeistään kuoleman jälkeen varmistaa, ettei edesmennyt kumppani pettänyt suhteessa. Mielestäni huolestuttavinta ilmiössä on se, että ylipäätään on ollut läheisessä ihmissuhteessa, josta tulee olo, että kumppani ei kunnioita yhdessä sovittuja rajoja. Tässä tapauksessa en usko, että kuoleman jälkeinen sosiaalisen median penkominen pelastaa kaikkia niitä minuutteja, joita on käyttänyt elämänsä aikana kumppanin epäilyyn.

Olen pohtinut yksityisyyttä parisuhteessa ja sen suhdetta sosiaaliseen mediaan pitkään. Väitän, että liiallinen yksityisyys ja sen suojelu vaikuttaa tuhoisasti ennen kaikkea ihmiseen itseensä. Harva ihminen pystyy elämään kaksoiselämää ja säilyttämään oman mielenterveytensä. 

Toisaalta terve yksityisyys kertoo kunnioituksesta itseä kohtaan. Ajattelin pitkään, että on olemassa tietynlainen ideaaliminä, johon tulee pyrkiä, eli olla aina kuin avoin kirja, jolla ei ole mitään salattavaa. Nykyään ajattelen, että tietynasteinen yksityisyys on osoitus itsekunnioituksesta. Kunnioituksesta itseäni kohtaan aion harkita tarkkaan, kenelle jätän käyttäjätunnukset sosiaalisen median tileilleni kuolemani jälkeen.

Ada Silander

Jotta me kaikki olisimme yhtä

Kolumni


MAANANTAINA 17.5. vietettiin kansainvälistä trans-, homo- ja bifobian vastaista päivää. Seuraan Instagramissa David Haywardin ylläpitämää @nakedpastor-tiliä. Eräs hänen piirustuksensa muutaman päivän takaa oli erityisen vaikuttava. Kuvassa Jeesus, sateenkaarilammas, translammas ja musta lammas rakentavat kaikki yhdessä sydämenmuotoista palapeliä. Lisäksi tilillä julkaistaan säännöllisesti muitakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tukevia kuvia ja tekstejä.

Kuva: David Hayward @nakedpastor. Julkaisemme kuvan tekijän luvalla.

Edellä mainitun palapelin kaltaisena näen myös Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) toiminnan. Kaikkea toimintaamme ohjaavat ydinarvomme moninaisuus, dialogisuus ja radikaali rakkaus. Tunnustamme jokaisen ihmisarvon ja oikeuden olla sellainen kuin on riippumatta mistään henkilön ominaisuuksista tai taustasta. Tehtävämme on tukea sorrettuja, kulkea heidän vierellään ja pitää ääntä heidän kanssaan ja heidän puolestaan.

Sen lisäksi, että ihmisoikeuksien tulisi olla kaikille yhdenvertainen ja luovuttamaton asia, näen tämän teeman liittyvän myös vahvasti Jumalan luomistyöhön. Minä uskon, että Jumala ei tee luomistyössään virheitä. Minä uskon, että Hän on tarkoittanut mahdollisimman monenlaiset ihmiset toimimaan yhteistyössä luomakuntamme puolesta. Jos voimme luottaa Jumalan luomistyöhön ja siihen, ettei Hän tee virheitä, mikä valinnanvapaus meillä olisi syrjiä lähimmäisiämme minkään ominaisuuden perusteella? Ei yhtään mikään.

Kaikki meistä ovat yksilöitä ja siten erilaisia, mutta ihmisillä on silti suuri tarve luokitella kanssaeläjiä “meihin” ja “muihin”. Miten paljon maailma muuttuisikaan, jos tätä jakoa ei enää tarvitsisi tehdä? Mitä siitä voisi oppia? Todennäköisesti ainakin sen, että kaikki meistä ovat yhteisellä matkalla tällä maapallolla. Jokainen meistä haluaa olla hyväksytty ja rakastettu sellaisena kuin on. Ja ennen kaikkea Jumala katsoo meitä kaikkia yhdenvertaisesti rakastaen. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että niin omassa elinpiirissä kuin yhteiskunnassa laajemminkin voisi vallita turvallisempi tila.

Salli Ahtiainen-Helanne
Kirjoittaja on SKY:n pääsihteeri. Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto on Etsijän kustantaja.

Kenen verellä sinä kommunikoit?

Kolumni

VUONNA 2017 japanilainen Softbank Vision Fund rahoitti useita amerikkalaisia startup-yrityksiä saudiarabialaisella rahalla. Näihin yrityksiin kuuluivat esimerkiksi suositut sovellukset Slack, Uber ja Doordash. Vaikka Saudi-Arabia oli jo tuolloin aktiivinen osapuoli Jemenin sodassa, ottivat useat startup-yritykset rahat vastaan. Yhdysvalloille Saudi-Arabian taloudellinen tuki on ollut kannattavaa. Vasta vuoden 2018 tapahtumien jälkeen rahoituksen alkuperään alettiin kunnolla kiinnittää huomiota.

kuva: Bethany Legg – Unsplash

2. lokakuuta 2018 saudiarabialainen toimittaja Jamal Khashoggi astui toistamiseen Saudi-Arabian suurlähetystön ovista sisään Turkin Istanbulissa. Khashoggi tarvitsi suurlähetystöstä todistuksen siviilisäädystään mennäkseen naimisiin kihlattunsa Hatice Cengizin kanssa. Ensimmäisellä vierailullaan, Khashoggia oli neuvottu saapumaan sovittuna ajankohtana uudestaan. Suurlähetystössä ei oltu osattu varautua maasta paenneen Saudi-Arabiaa kritisoineen toimittajan kävelevän suoraan maanmiestensä syliin. Olihan Khashoggin jo pitkään toivottu palaavan kotimaahansa vastaamaan teoistaan. Saudi-Arabiassa kritiikkiä ei hyväksytty, varsinkaan aikaisemmin sisäpiiriin kuuluneelta Khashoggilta. Toimittajan poistuttua suurlähetystöstä, alkoi suunnitelmallinen valmistautuminen Khashoggin paluuta ja murhaa varten. Toinen vierailu suurlähetystöön jäikin Jamal Khashoggin viimeiseksi teoksi. Rakastunut mies ei päässyt naimisiin, vaan menetti henkensä.

Vasta kansainvälisen painostuksen jälkeen, Saudi-Arabia myönsi Jamal Khashoggin kuolleen. Murhan ajalta oleva nauhoite kertoo tapahtumien todellisesta kulusta, lopullista totuutta tapahtumista ei kuitenkaan välttämättä koskaan saada. Todelliset syylliset jäivät tuomitsematta, ja Saudi-Arabian lehdistönvapauden tilanne on pysynyt hälyttävän huonona.

Pelkästään Slack Technologies sai vuonna 2017 Softbank Vision Fundin kautta saudiarabialaista, Public Investment Fundin, rahaa noin 112,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Näin ollen saudiarabialainen rahan muodosti Slackin rahoituksesta huomattavan osan. Tämän rahoituksen turvin Slackista on pystytty tekemään toimiva ja laajasti käytössä oleva organisaatioiden viestintäsovellus.

Kuvituskuva: John Schnobrich – Unsplash

Saudi-Arabian osallisuudesta Jemenin sotaan, ei rahoitusten yhteydessä, ole juurikaan keskusteltu. Tämä saattaa osittain selittyä sillä, että Jemenin sodan monet osapuolet käyvät sotaa pitkälti Euroopassa valmistetuilla aseilla, kuten ENAAT:in ja Vredesactien raportti osoittaa. Jamal Khashoggin murhan jälkeen, osa yrityksistä päättivät lopettaa yhteystyön Saudi-Arabian kanssa ja palauttaa rahat. Toiset yrityksistä päättivät kuitenkin luottaa hiljaisuuden voimaan. Pyysimme Slackilta kommenttia asiaan, mutta emme saaneet vastausta.

Khashoggin kuolemasta on nyt kulunut vuosi. Edelleen useille Slackin ja Saudi-Arabian yhteys on täysin tuntematon. Organisaatioiden tulisikin kiinnittää huomiota tavoitteidensa ja käyttämiensä sovellusten taustojen yhteensopivuuteen. Arjessamme käyttämämme sovellukset eivät ole kyseenalaisilta rahoituksilta tai korruptioilta vapaita. Kysymys kuuluukin, kuinka syvällä veressä sallimme käyttämiemme sovellusten olevan?

Annika Hämäläinen

Kirjoittaja on Etsijän päätoimittaja, joka toivoo vastuullisempia toimintamalleja, omasta yliopistostaan alkaen.


Lisälukemista:

https://www.insider.com/the-murder-of-jamal-khashoggi-2019-10

https://qz.com/1423634/apps-you-use-every-day-that-are-backed-by-saudi-money

https://observer.com/2019/05/american-companies-return-saudi-arabia-funds/

https://www.theverge.com/2018/10/18/17995284/silicon-valley-saudi-arabia-jamal-khashoggi-investment-slack-uber

https://www.nytimes.com/2018/10/12/opinion/silicon-valley-saudi-arabia.html