Tilda Enne
Tekoälyn vastuulliseen käyttöön ja kestävään kehittämiseen etsitään jatkuvasti ratkaisuja, vaikka monessa kohtaa sääntely laahaa teknologian perässä. EU on pyrkinyt ottamaan tekoälyn sääntelyn edelläkävijän aseman uudella lakipaketillaan ja tekoäly toimistolla.
Eurooppa on elokuusta 2024 alkaen ensimmäinen manner, jolla on voimassa kattava tekoälyn käyttöä ja kehittämistä koskeva lakikokonaisuus.
EU:n tekoälyasetus tulee olemaan täysin sovellettavissa kahden vuoden kuluttua muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, ja säädöksien eri alueet tuodaan lainvoimaisiksi porrastaen. Esimerkiksi hallintoa koskevat säännöt ja yleiskäyttöisten tekoälymallien velvoitteet tulevat sovellettaviksi 12 kuukauden päästä ja säännöt tekoälyjärjestelmille, jotka on sisällytetty säädeltyihin tuotteisiin sovelletaan 36 kuukauden kuluttua tekoälyasetuksen hyväksymisestä.
Toistaiseksi ainakin tekoälyn käytön eettisyyttä on mietitty asetuksessa lähinnä ihmisten, yritysten, valtioiden ja muiden instituutioiden sekä organisaatioiden kannalta. Tekoälyn vaatimaa huikeaa energiankulutusta, tarvittavia jalometalleja sekä muita raaka-aineita ja teknologiainfrastruktuurien luomista ei ole otettu huomioon tekoälylle luoduissa säädöksissä.
Siirtymän helpottamiseksi uuteen sääntelykehykseen Euroopan komissio on käynnistänyt Tekoälypact-hankkeen, johon osallistuminen on vapaaehtoista. Sen tarkoituksena on tukea tulevaa lain täytäntöönpanoa sekä kutsua eurooppalaisia ja muiden alueiden tekoälykehittäjiä noudattamaan tekoälyasetuksen keskeisiä velvoitteita etukäteen.
Jo helmikuusta 2024 alkaen Euroopalla on myös oma Euroopan komission alainen AI-toimisto, jonka tarkoitus on jatkaa tekoälyn sääntelyn kehittämistä ja seurantaa.
Tekoäly etenee hurjaa vauhtia ja se on verrattavissa internetin synnyn kaltaiseen teknologiseen murrokseen. Siksi on sanomattakin selvää, että kehitys ei ole pysähtymässä vaan ennemmin kiihtymässä. Valtioiden ja moninaisten organisaatioiden tehtäväksi jää sääntely, joka edistäisi tekoälyn kestävää ja vastuullista kehitystä ja turvaisi kansalaisten turvallisuuden ja perusoikeudet.
Tutkitusti tekoälyn käytöstä
Tuoreista kehitysaskeleista huolimatta tekoäly on ollut globaalisti ihmisten käytössä jo useita vuosia ja monesti teknologiaa edistävät yritykset ja tekoälyä sisällön tuottamiseen käyttävät tahot ovat saaneet nauttia viidakonlaeista valtiollisten lakien puuttuessa tai ollessa puutteellisia. Näin tekoäly on ehtinyt aiheuttaa jo monelaista vahinkoa maailmanlaajuisesti niin julkiselle keskustelulle, luottamukselle ja totuuden muodostukselle esimerkiksi mis- ja disinformaation sekä valheellisten uutisten muodossa.
Uhkakuvista huolimatta tekoäly tarjoaa myös runsaasti mahdollisuuksia. Suomessa tekoäly on otettu vastaan melko avarakatseisesti ainakin Elinkeinoelämän taloustutkimuslaitos Etlan tutkimustuloksien perusteella. Marraskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on vähintäänkin kokeillut tekoälyö joko työssään tai vapaa-ajalla, ja suomalaiset ovat olleet myös keskiverto Eurooppalaisia rohkeampia käyttämään tekoälyä. Tämä koskee erityisesti naisia, sillä Etlan mukaan naiset käyttävät tekoälyä keskiarvollisesti enemmän kuin miehet.
Etlan tuoreiden tutkimusten mukaan generatiivinen tekoäly on jo nyt vaikuttanut merkittävästi suomalaisten vapaa-aikaan ja työhön. Joka kolmannella työllisellä on ollut generatiivisen tekoälyn ammatillista käyttöä ja se on myös lisännyt työn kysyntää Suomessa. Palkat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana eniten tekoälylle altistuneissa ammateissa.
Tutkimuksia katsottaessa, tekoälyn ei siis nähdä olevan Suomessa tällä hetkellä töitä vievä teknologia vaan työllistävä ja monia töitä tehostava työkalu.
Comments